Tässä sitä ollaan. Ekaa kertaa yksin meijän omassa kodissa. Pienen pieni tyhjyyden tunne meinaa ottaa valtaa, mut tähän on totuttava.
Tino lähti siis kuukaudeksi Turkuun töihin, ja näin ollen muutti siks aikaa Saloon. Mulla on koulussa nyt ihan todella paljon kaikenlaista, niin väistämättä oli pakko jäädä Tampereelle. Mutta pitäis varmaa availla tätä koko muuttokeissiä, fiiliksiä koulun alkamisesta, valmistumisesta ja muuta!
Niin siinä sitten vaan kävi. Lakki painettiin päähän 31.5.2015. Keskivertopapaerit kädessä poistuttiin viimeistä kertaa hallin ovista. Keittiön kaapit sai täytettä lahjojen muodossa ja illalla lähettiin ähkysinä Rikalaan juhlistamaan valmistumista.
Muutettiin virallisesti siis Salosta Tampereelle 1.7. Iso, uusi ja ehkä vähän pelottavakin juttu jättää tutut kotikulmat taakse ja avata kokonaan uus sivu elämässä. Kotiutuminen koulun alettua ei mennyt ihan toivotusti. Ikävä kotiin kaihersi mieltä lähes joka ilta ensimmäisen kuukauden aikana. Tuntu, että ainoot valonpilkahdukset oli uus heppaystävä Armas ja Tinon halit iltasin, kun oli paha mieli.
No, noustiin suosta. Arki alko rullaamaan tosi kivasti pikkuhiljaa, eikä aina tarvinnut lähteä itku silmässä ajamaan sunnuntai-iltana kohti omaa kotia. Ei edes joka kerta! Oon ihmisenä todella ns. "takertuvainen" ja jään jumittamaan aina siihen "mitä se oli ennen". Ehkä tästä päästään, kun vähän kasvan ja opin olemaan aikuinen :-D
Nyt kun koulua on jo jonkinverran takana, on vähän helpompi tulla jakamaan fiiliksiä.
Ala tuntuu ainakin melkeimpä omalta. Asiat on mielenkiintosia, ja tulevaisuuden työnäkymät houkuttelee oppimaan. Metsätaloudessa on niin laajat työllistymismahdollisuudet, että tässä vaiheessa on melkeimpä mahdotonta sanoa, mihin tulevaisuudessa tulen erikoistumaan. Tällä hetkellä kiinnostavalta tuntuu riistakeskuksen hommat, sekä saariston metsänhoito/suojelu.
Nyt, kun mulla ei tallin lisäksi ole muuta tekemistä iltasin, voisin joku päivä vähän esitellä tätä meijän asuntoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti